Home

Avainsanat

Aloiteoikeus

Aloiteoikeus on

  • yksinomaan komissiolla yhteisöasioissa, sillä neuvosto tekee päätökset ainoastaan komission ehdotuksesta
  • jäsenvaltioilla ja komissiolla yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä eräissä oikeus- ja sisäasioita koskevissa kysymyksissä.

Lisäksi neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat tarvittaessa pyytää komissiota tekemään aloitteen.

Katso:

Yhteinen toimielinjärjestelmä
Euroopan komissio
Euroopan unionin pilarit

Alueiden komitea

Alueiden komitea muodostuu 222:sta alueellisten ja paikallisten yhteisöjen edustajasta, jotka neuvosto nimittää jäsenvaltioiden esityksestä yksimielisesti tehtäväänsä neljäksi vuodeksi. Komitea perustettiin Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella. Neuvosto ja komissio pyytävät komitealta lausuntoja alueellisiin ja paikallisiin etuihin vaikuttavilla aloilla, jollaisia ovat mm. koulutus, nuorisoasiat, kulttuuri, kansanterveys sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan alueiden komitean kuuleminen on pakollista yhä useammissa asioissa, kuten ympäristöön, sosiaalirahastoon, ammatilliseen koulutukseen sekä rajat ylittävään yhteistyöhön ja liikenteeseen liittyvissä asioissa.

Alueiden komitea voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan.

Amsterdamin sopimus

Amsterdamin sopimus allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 1999. Sillä muutettiin Maastrichtin sopimusta etenkin Euroopan unionin tulevaa laajentumista varten. Siihen sisältyy muun muassa joustavuuslauseke, joka mahdollistaa tietyin ehdoin tiettyjen jäsenvaltioiden välisen tiiviimmän yhteistyön. Lisäksi osa kolmannen pilarin henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevista aloista siirrettiin ensimmäiseen pilariin (yhteisöpilariin). Sopimuksella luotiin yhteisön työllisyyspolitiikka ja yhteisön toimielinten asiakirjoihin tutustumista koskevat yleiset periaatteet sekä laajennettiin yhteispäätösmenettelyn käyttöä ja määräenemmistöön perustuvaa neuvoston päätöksentekoa.

Katso:

Euroopan unionin pilarit

Avoimuus

Toimielinten kielenkäytössä esiintyy usein sana avoimuus, jolla tarkoitetaan yhteisön toimielinten toiminnan selkeyttä. Se liittyy niihin erilaisiin vaatimuksiin, joita on esitetty EU:n hallussa olevien tietojen ja EU:n asiakirjojen yleisen saatavuuden sekä lakitekstien luettavuuden parantamisesta (perussopimusten yksinkertaistaminen, lainsäädännön konsolidointi ja lainsäädännön valmistelun laadun parantaminen).

Avoimuuden puutteeseen viitataan usein silloin, kun unionin toimielimet koetaan etäisiksi ja päätöksentekomenettelyt vaikeasti ymmärrettäviksi.