|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Avainsanat
Ajatus päätösten tekemisestä vahvistetulla määräenemmistöllä on lähtöisin siitä monien jäsenvaltioiden yhteisestä käsityksestä, että jos yksimielisyyden vaatimus säilytetään laajentuneessa unionissa, se johtaa usein tilanteen lukkiutumiseen. Sen vuoksi joissain tapauksissa voitaisiin yksimielisyyden sijasta edellyttää vahvistettua määräenemmistöä. Vahvistettu määräenemmistö olisi enemmän kuin 71 prosenttia äänistä, joka yleensä tarvitaan määräenemmistöpäätösten tekoon. Katso: Vaihtelevan geometrian Eurooppa Vaihtelevan geometrian Euroopalla tarkoitetaan sellaista yhdentymistä, jossa osa jäsenvaltioista voi halutessaan edetä yhdentymisessä toisia pidemmälle. Katso: Yhteinen toimielinjärjestelmä Vakaus- ja kasvusopimus kuuluu talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen, joka alkoi 1. tammikuuta 1999. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat budjettikuria yhteisen rahan käyttöönoton jälkeenkin. Vakaus- ja kasvusopimus tarjoaa neuvostolle mahdollisuuden määrätä seuraamuksia sellaiselle rahaliittoon osallistuvalle jäsenvaltiolle, joka ei toteuta liiallisen alijäämän poistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Katso: Talous- ja rahaliitto (EMU)
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |