Home

Avainsanat

Euroopan komissio

Euroopan komission toimivaltaan kuuluu aloiteoikeuden lisäksi täytäntöönpanovalta, hallinto ja valvonta. Se edustaa yhteisön yleistä etua.

Komissio muodostuu 20 jäsenestä, jotka toimivat riippumattomasti (kaksi jäsentä Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kustakin sekä yksi jäsen kustakin muusta jäsenvaltiosta). Yksi jäsenistä on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Sen jälkeen kun Euroopan parlamentti on äänestyksellään hyväksynyt komission, se nimitetään viideksi vuodeksi jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella. Komissio vastaa toiminnastaan Euroopan parlamentille. Komission jäseniä avustaa pääosastoista ja erikoisyksiköistä koostuva hallinto, jonka henkilöstö työskentelee pääosin Brysselissä ja Luxemburgissa.

Katso:

Komission kokoonpanoa
Komission hyväksyminen
Komission puheenjohtaja

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentissa kokoontuvat unionin 370 miljoonan kansalaisen edustajat. Vuodesta 1979 lähtien parlamentti on valittu yleisillä välittömillä vaaleilla, ja sen 626 edustajanpaikkaa jaetaan jäsenvaltioiden asukasmäärien mukaan kuitenkin niin, että jakaumaa on korjattu väkiluvultaan pienempien maiden hyväksi.

Parlamentin päätehtävät ovat seuraavat:

  • Se osallistuu eri menettelyjen kautta lainsäädännön laatimiseen neuvoston kanssa, usein sen rinnalla lainsäätäjänä.
  • Se valvoo unionin toimintaa sekä komission hyväksymistä koskevien valtuuksiensa avulla (joihin kuuluu komission erottamisoikeus) että kirjallisilla ja suullisilla kysymyksillä, joita se voi esittää komissiolle ja neuvostolle.
  • Se jakaa budjettivallan neuvoston kanssa. Parlamentti hyväksyy vuosittaisen talousarvion, josta parlamentin puhemiehen allekirjoitus tekee lainvoimaisen, ja valvoo sen toteuttamista äänestämällä vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle.

Parlamentti voi perustaa väliaikaisia tutkintavaliokuntia, joiden valtuudet eivät rajoitu yhteisön toimielinten toiminnan tutkimiseen vaan voivat koskea myös jäsenvaltioiden toimia yhteisön politiikkojen toteuttamiseksi.

Parlamentin jäsenet valitaan vaaleilla valtakunnallisilta tai alueellisilta ehdokaslistoilta maasta riippuen.

Katso:

Komission hyväksyminen
Kansalliset parlamentit

Euroopan unioni

Euroopan unioni syntyi Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993. Sopimuksen mukaan se merkitsee "uutta vaihetta kehityksessä yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi". Se jakautuu kolmeen pilariin, joista ensimmäinen kattaa perinteisen yhteisöulottuvuuden (yhteinen maatalouspolitiikka, liikenne, sisämarkkinat jne.), toinen edustaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kolmas yhteistyötä poliisi- ja oikeusasioissa. Toinen ja kolmas pilari eroavat ensimmäisestä pilarista niihin sovellettavien määräysten osalta.

Katso:

Euroopan unionin pilarit
Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto on unionin tärkein päätöksentekoelin. Se muodostuu niistä 15 jäsenvaltion ministereistä, jotka kulloinkin vastaavat esityslistalla olevasta asiasta: ulkoasioista, maataloudesta, teollisuudesta, liikenteestä jne. Kukin jäsenvaltio toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Neuvoston päätökset valmistellaan jäsenvaltioiden pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), jota avustavat kansallisten hallintojen virkamiehistä koostuvat työryhmät. Pysyvien edustajien komitea suorittaa myös neuvoston sille antamat toimeksiannot.

Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä tai yksimielisesti hyväksyttävänä olevan säädöksen oikeusperustan mukaan; Euroopan yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa käytetään useimmiten määräenemmistöä.

Menettelytapakysymyksissä päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Katso:

Euroopan yhteisö
Euroopan unionin pilarit
Määräenemmistö
Unionin puheenjohtajuus (puheenjohtajuuden kierto)
Yksimielisyys

Euroopan unionin pilarit

EU:n erikoiskielessä puhutaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen kolmesta pilarista. Niillä tarkoitetaan kolmea laajaa toiminta-alojen kokonaisuutta, joiden sisällä unioni toimii vaihtelevassa määrin ja eri tavoin.

Ensimmäinen pilari: yhteisöulottuvuus, joka liittyy Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euratomin perustamissopimuksien määräyksiin eli unionin kansalaisuuteen,

yhteisön politiikkoihin, talous- ja rahaliittoon yms.

Toinen pilari: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jota koskevat määräykset on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa.

Kolmas pilari: poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, joita koskevat määräykset on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa.

Näiden kolmen pilarin väliset erot liittyvät olennaisesti niihin sovellettaviin määräyksiin. Ensimmäiseen pilariin sovelletaan yhteisömenettelyä, kun taas toinen ja kolmas pilari kuuluvat niin sanotun hallitustenvälisen menettelyn piiriin.

Katso:

Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely
Yhteinen toimielinjärjestelmä
Yhteisöllistäminen

Euroopan yhteisö

Euroopan yhteisö perustettiin Maastrichtin sopimuksella Euroopan talousyhteisön tilalle. Euroopan yhteisö toimii muun muassa seuraavilla aloilla: maatalous, tulliliitto, ympäristö, liikenne, kilpailu, henkilöiden vapaa liikkuvuus, kuluttajansuoja, rahapolitiikka ja yhteinen kauppapolitiikka. Kaikki nämä politiikan alat muodostavat niin kutsutun ensimmäisen pilarin (eli yhteisöpilarin). Tämän pilarin ulkopuolelle jäävät yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, joihin sovelletaan eri sääntöjä.

Katso:

Euroopan unionin pilarit
Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely

Eurooppa "à la carte"

Samaan tapaan kuin 'vaihtelevan geometrian Eurooppa' Eurooppa "à la carte" merkitsee eriytetyn yhdentymisen mallia, jossa jäsenvaltio voi itse valita, mihin toiminnan aloihin se haluaa osallistua. Jäsenvaltion on hyväksyttävä ainoastaan tietty vähimmäismäärä yhteisiä tavoitteita.

Katso:

Yhteinen toimielinjärjestelmä
Tiiviimpi yhteistyö
Ydinjoukko

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto, jossa kokoontuvat Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä komission puheenjohtaja, perustettiin joulukuussa 1974 pidetyn Pariisin huippukokouksen päätteeksi annetulla tiedonannolla. Sitä ennen eli vuosina 1961 - 1974 oli tapana järjestää eurooppalaisia huippukokouksia. Eurooppa-neuvosto tunnustettiin oikeudellisesti yhtenäisasiakirjassa, ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sille annettiin virallinen asema. Eurooppa-neuvosto kokoontuu ainakin kahdesti vuodessa. Se antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee kehittämisen poliittiset suuntaviivat.

Katso:

Hallitustenvälinen konferenssi (HVK)