Home

Avainsanat

Ydinjoukko

Ydinjoukolla tarkoitetaan pientä joukkoa maita, jotka voivat ja haluavat syventää yhteistyötä keskenään. Lähtökohtana olisi oltava tiiviimpi yhteistyö tai joustavuus, jolloin eritasoista yhdentymistä toteutetaan unionin toimielinjärjestelmän puitteissa ja näin estetään ydinjoukkojen muodostuminen sen ulkopuolelle, kuten on tapahtunut esimerkiksi Schengenin järjestelmän tapauksessa.

Katso:

Tiiviimpi yhteistyö

"Yhdyskäytävä"

Maastrichtin sopimuksella luotiin mahdollisuus soveltaa yhteisöasioita koskevia määräyksiä eräillä poliisi- ja oikeusyhteistyön aloilla.

Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan yhteisöasioita koskevia määräyksiä voidaan soveltaa kaikkiin perussopimuksen VI osaston kattamiin poliisi- ja oikeusyhteistyön aloihin. Tästä "yhteisöllistämisestä" tulee päättää yksimielisesti neuvostossa, ja sitä koskeva ratifiointi tehdä jokaisessa jäsenvaltiossa.

Katso:

Yhteisöllistäminen
Oikeus- ja sisäasiat (YOS)

Yhteinen kanta (yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa)

Yhteinen kanta oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä on oikeudellinen väline, joka luotiin Maastrichtin sopimuksella. Sen avulla neuvosto määrittelee unionin suhtautumisen johonkin tiettyyn asiaan. Jäsenvaltioiden on tällöin noudatettava sekä sisäisissä asioissaan että ulkopolitiikassaan sitä, mitä ne ovat neuvostossa yksimielisesti päättäneet.

Katso:

Oikeus- ja sisäasiat (YOS)

Yhteinen kanta (YUTP)

Yhteinen kanta on oikeudellinen väline, jonka avulla neuvosto määrittää unionin suhtautumisen johonkin tiettyyn asiaan. YUTP:ssä yhteisen kannan tarkoituksena on tehdä jäsenvaltioiden yhteistyöstä sitovaa, pakollista ja järjestelmällistä. Jäsenvaltioiden edellytetään noudattavan ja puolustavan näitä kantoja, jotka ne ovat yksimielisesti hyväksyneet neuvostossa.

Katso:

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

Yhteinen toimielinjärjestelmä

Yhteinen toimielinjärjestelmä merkitsee, että unioni toimii kaikilla aloilla yhteisten toimielinten välityksellä toiminnan johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Näin on myös eriasteiseen yhdentymiseen johtavissa toimissa, joihin eivät osallistu kaikki jäsenvaltiot.

Katso:

Tiiviimpi yhteistyö

Yhteinen toiminta (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka YUTP)

Yhteisellä toiminnalla tarkoitetaan velvoittavaa oikeudellista välinettä, jonka neuvosto voi hyväksyä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

Yhteistä toimintaa käytetään tilanteissa, joiden katsotaan edellyttävän unionin operatiivisia toimia. Yhteisissä toiminnoissa vahvistetaan niiden tavoitteet, soveltamisala, unionille niiden toteuttamiseksi tarjottavat keinot, niiden kesto sekä niiden täytäntöönpanon edellytykset.

Katso:

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)
Euroopan unionin neuvosto
Eurooppa-neuvosto

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

YUTP kattaa kaikki ulko- ja puolustuspolitiikan alat, ja sen tavoitteena on yhteisten arvojen turvaaminen. YUTP muodostaan unionin niin sanotun toisen pilarin, ja sen tavoitteisiin pyritään sekä erityisten siinä käytettävien oikeudellisten välineiden (yhteinen toiminta, yhteinen kanta) että järjestelmällisen yhteistyön, poliittisen vuoropuhelun, virallisten yhteydenottojen, julkilausumien, hallitustenvälisten sopimusten ja yleensä ottaen jäsenvaltioiden diplomaattisen toiminnan kautta. Niillä aloilla, joilla jäsenvaltioilla on merkittäviä yhteisiä etuja, Eurooppa-neuvosto päättää yhteisistä strategioista.

Amsterdamin sopimuksessa otettiin käyttöön tärkeitä uutuuksia:

Niiden tehtävien selkeä määrittely, joita Euroopan unioni voi suorittaa: humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa (ns. Petersbergin tehtävät).

YUTP:n korkean edustajan toimen perustaminen.

Yhteispäätösmenettely

Yhteispäätösmenettely otettiin käyttöön Maastrichtin sopimuksella. Se antaa Euroopan parlamentille valtuuden hyväksyä säädöksiä lopullisesti yhdessä neuvoston kanssa. Menettely vahvisti käytännössä parlamentin lainsäädäntövaltuuksia seuraavilla aloilla: työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisoikeus, palvelut, sisämarkkinat, koulutus, terveys, kuluttajapolitiikka, Euroopan laajuiset verkot, ympäristö, kulttuuri ja tutkimus.

Yhteispäätösmenettelyä on Amsterdamin sopimuksella laajennettu uusille aloille, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, kansanterveyteen ja yhteisön taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjuntaan.

Katso:

Euroopan unionin neuvosto
Euroopan parlamentti

Yhteisöjen tuomioistuin

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on 15 tuomaria, joita avustaa yhdeksän julkisasiamiestä. Tuomarit ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tuomioistuimella on kaksi päätehtävää:

Se valvoo, että yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden antamat säädökset ovat perussopimusten mukaisia.

Se antaa kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä lausuntoja yhteisöoikeuden säännösten tulkinnasta tai pätevyydestä.

Tuomioistuinta avustaa vuonna 1989 perustettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, jonka erityistehtävänä on yhteisön toimielimissä esiin tulleiden hallinnollisten riita-asioiden käsitteleminen sekä yhteisön kilpailusäännöistä johtuvien riitojen ratkaiseminen.

Yhteisöllistäminen

Yhteisöllistämisellä tarkoitetaan hallitustenvälisen menettelyn piiriin sisältyvän alan siirtämistä yhteisön menettelyyn kuuluvaksi.

Katso:

Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely

Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely

Yhteisömenettely tarkoittaa Euroopan unionin ensimmäisessä pilarissa sovellettavaa toimintatapaa. Tämä toiminta perustuu yhdentymisen periaatteeseen, ja sen keskeisiä kohtia ovat seuraavat:

  • komission yksinoikeus tehdä aloitteita
  • määräenemmistöäänestysten laaja soveltaminen neuvostossa
  • Euroopan parlamentin aktiivinen rooli: se toimii usein lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa
  • Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhdenmukainen tulkinta yhteisön oikeudesta.

Toiseen ja kolmanteen pilariin sovellettava menettely muistuttaa niin kutsuttua hallitustenvälistä menettelyä. Se kuitenkin eroaa siitä siinä, että komissiolla on aloiteoikeus yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, parlamentille annetaan tietoja ja sitä kuullaan ja neuvosto voi antaa velvoittavia säädöksiä. Neuvosto tekee tällöin ratkaisunsa yleensä yksimielisesti.

Katso:

Yhteisöjen tuomioistuin
Aloiteoikeus
Määräenemmistö
Euroopan unionin pilarit

Yhteisön oikeudelliset välineet

Yhteisön oikeudellisilla välineillä tarkoitetaan välineitä, joiden avulla yhteisön toimielimet hoitavat tehtäviään. Tärkeimmät välineet:

  • Asetukset ovat kaikilta osiltaan velvoittavia, ja niitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
  • Direktiivit velvoittavat jäsenvaltioita asetettujen tavoitteiden osalta. Ne on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja ne jättävät liikkumavaraa täytäntöönpanon muodon ja välineiden valinnassa.
  • Päätökset velvoittavat kaikilta osiltaan niitä, joille ne on osoitettu.
  • Suositukset ja lausunnot eivät ole velvoittavia.

Katso:

Toissijaisuus ja suhteellisuus
Yhteisön säädöshierarkia
Euroopan unionin pilarit

Yhteisön oikeus

Yhteisön oikeuden muodostavat tarkasti ottaen perussopimukset ja yhteisön toimielinten niiden nojalla antamat säädökset.

Laajemmin käsitettynä yhteisön oikeuteen sisältyvät myös yleiset oikeusperiaatteet, yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, yhteisöjen tekemät kansainväliset sopimukset ja muut asiakirjat sekä jäsenvaltioiden perussopimusten alalla keskenään tekemät sopimukset, jolla sovelletaan perussopimusten määräyksiä.

Nämä oikeussäännöt ovat osa yhteisön säännöstöä.

Katso:

Yhteisön säännöstö

Yhteisön säädöshierarkia

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen liitteenä olevan julistuksen mukaan olisi mahdollista tarkistaa yhteisön säädösten luokittelua erilaisten säädösryhmien tarkoituksenmukaisen hierarkian aikaansaamiseksi.

Hierarkian päätarkoituksena on antaa lainsäätäjälle mahdollisuus keskittyä asioiden poliittisiin näkökohtiin yksityiskohtien sijasta, jotka voitaisiin antaa yhteisön tai kansallisten täytäntöönpanoelinten tehtäväksi.

Hierarkia selkiyttäisi yhteisön päätöksentekomenettelyä, koska se takaa, että perussopimusten tasoisten asiakirjojen käsittelyssä käytetään monimutkaisempia menettelyjä kuin säädösten, joissa puolestaan käytetään monimutkaisempia menettelyjä kuin täytäntöönpanosäädöksiä käsiteltäessä. Erilaisten säädösten hierarkia voitaisiin tuoda esiin myös niiden nimissä.

Katso:

Yhteisön oikeudelliset välineet
Määräenemmistö
Vahvistettu määräenemmistö
Hyväksyntämenettely
Kuulemismenettely
Yhteispäätösmenettely
Yksimielisyys

Yhteisön säännöstö

Yhteisön säännöstö on oikeudet ja velvollisuudet sisältävä yhteinen perusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Jatkuvasti kehittyvään yhteisön säännöstöön kuuluu:

  • perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
  • yhteisön lainsäädäntö ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö
  • unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
  • yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiakirjat
  • oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
  • yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.

Ehdotus uusien valtioiden Euroopan unioniin liittymiselle on se, että niiden on noudatettava yhteisön säännöstöä kokonaisuudessaan.

Katso:

Yhteinen toimielinjärjestelmä
Euroopan unionin pilarit

Yhteisön toimivalta

Euroopan yhteisöllä on ainoastaan sille perussopimuksilla annettua toimivaltaa. Yhteisön toimivalta koskee määriteltyjä aloja.

Toimivaltaa on kolmenlaista

  • Unionin yksinomainen toimivalta: kyse on aloista, joilla ainoastaan unioni voi toimia. Jäsenvaltiot eivät voi toimia näillä aloilla, ellei unioni anna siihen valtuuksia. Näitä aloja ovat esimerkiksi yhteinen kauppapolitiikka, aavan meren kalastuspolitiikka ja euroalueen valtioiden rahapolitiikka.
  • Rinnakkainen tai jaettu toimivalta: kyse on aloista, joilla unioni voi toimia mutta joilla jäsenvaltiot voivat edelleen toimia, ellei unioni ole vielä käyttänyt toimivaltaansa. Useimmat perussopimuksen aloista kuuluvat tähän ryhmään.
  • Täydentävä toimivalta: kyse on aloista, joilla lainsäädäntövalta kuuluu jäsenvaltioille. Unionin toimilla tuetaan, koordinoidaan tai täydennetään jäsenvaltioiden toimia.

Toimivalta on voitu antaa joko nimenomaisesti tai välillisesti. Silloin kun Euroopan yhteisöllä on nimenomainen toimivalta tietyllä alalla (esim. liikenne), sillä on tietyin edellytyksin myös välillinen toimivalta kyseisen alan ulkosuhteissa (esim. kansainvälisistä sopimuksista neuvotteleminen).

Yksimielisyys

Neuvoston päätöksenteossa yksimielisyydellä tarkoitetaan sitä, että äänestävien jäsenvaltioiden tulee olla yhtä mieltä ratkaisusta mutta muiden jäsenvaltioiden äänestämästä pidättyminen ei estä ratkaisun syntymistä. Neuvosto päättää yleensä yksimielisesti yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (toinen pilari) ja poliisi- ja oikeusasioiden yhteistyötä koskevasta politiikasta (kolmas pilari) sekä myös verotuksesta ja kulttuurista (ensimmäinen pilari).

Katso:

Euroopan unionin neuvosto
Määräenemmistö
Euroopan unionin pilarit
Yhteisömenettely ja hallitustenvälinen menettely