Home

Mitkä ovat haasteet?

Euroopan unionin maat on eläneet rauhanoloissa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Niillä on yhteiset tavoitteet: demokratia, vakaus ja kasvu.

Unionin kansalaiset liikkuvat vapaasti, oikeusvaltion periaatetta kunnioitetaan ja puolustetaan. Euroopan unioni kuuluu maailman kolmen vauraimman alueen joukkoon, kaupallisille suhteille ei enää ole esteitä, ja euro on otettu käyttöön.

Tänään on vastattava uusiin haasteisiin. On useita seikkoja, jotka ajavat Euroopan unionin tarkastelemaan uudelleen tehtäväänsä, parantamaan toimintaansa sekä löytämään uusia edistymisen ja demokratian muotoja.

Euroopan asema maailmassa

Globaalissa, mutta samalla myös hyvin sirpaloituneessa maailmassa Euroopan on kannettava vastuunsa globaalistumiskehityksen hallitsemisesta eli omasta järjestelmästään ja toiminnastaan.

Sen tehtävä on toimia valtana, joka vastustaa väkivaltaa, kauhua ja fanaattisuutta ja joka on tietoinen maailmassa vallitsevista epäoikeudenmukaisuuksista ja joka pyrkii vaikuttamaan asioihin.

Euroopan unioni kannattaa kansainvälistä yhteistyötä ja haluaa muuttaa olosuhteita maailmassa siihen suuntaan, että niistä koituu kaikille hyötyä.

Eurooppa haluaa asettaa globaalistumiselle eettiset rajat, jotka on kytketty yhteisvastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Tämä kunnianhimoinen tavoite voidaan toteuttaa kansainvälisellä tasolla ainoastaan, jos Eurooppa ottaa käyttöön mekanismeja, jotka mahdollistavat näihin haasteisiin vastaamisen yksiäänisesti kansainvälisissä yhteyksissä.

Minkälaiset mekanismit? Niiden keksiminen ja ehdottaminen kuuluu valmistelukunnalle.

Kansalaisten odotukset

Euroopan kansalaiset hyväksyvät unionin päätavoitteet, mutta eivät aina näe yhteyttä näiden tavoitteiden ja unionin päivittäisen toiminnan välillä. He haluavat, että Euroopan unionin toimielinten toiminnan raskautta ja jäykkyyttä vähennetään ja että siitä tehdään ennen kaikkea avoimempaa.

Monet ovat sitä mieltä, että unionin olisi huolehdittava enemmän heitä konkreettisesti askarruttavista asioista ilman, että se puuttuu kaikilla tasoilla kaikkeen.

He haluavat, että heitä koskevia päätöksiä valvotaan paremmin.

Vaikka Euroopan kansalaiset haluavat enemmän avoimuutta, kunnioittamista, tehokkuutta ja yksinkertaisuutta, he haluavat myös "enemmän Eurooppaa".

Heitä askarruttavia aiheita ovat oikeus ja turvallisuus, rikollisuuden torjunta sekä muuttovirtojen hallinta. He vaativat myös tuloksia työllisyyden alalla, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla.

He haluavat myös yhteisen lähestymistavan ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutosten ja elintarviketurvallisuuden aloilla.

He haluavat myös Euroopan olevan enemmän mukana ulkopoliittisissa sekä turvallisuus- ja puolustusasioissa.

Lyhyesti sanottuna kansalaiset odottavat Euroopan unionin puuttuvan niihin tärkeisiin ongelmiin, joita on heidän mielestä käsiteltävä yhdessä.

Näillä odotuksillaan Euroopan kansalaiset asettavat johtajansa ja edustajansa tilanteeseen, joka vaikuttaa ristiriitaiselta. He haluavat samanaikaisesti yksinkertaisen ja selkeän Euroopan, jossa kunnioitetaan kullekin kuuluvaa toimivaltaa, mutta joka toimii yhä useammalla alalla.

Eurooppa-valmistelukuntaa pyydetään esittämään uusia ratkaisuja ja ajatuksia.

Euroopan unionin laajentuminen

Viisikymmentä vuotta perustamisestaan unioni on tienhaarassa, olemassaolonsa käännekohdassa. Euroopan yhdentyminen on lähellä. Unioni on laajentumassa ottamalla yli kymmenen uutta jäsenvaltiota, etupäässä Keski- ja Itä-Euroopan valtioita, ja kääntämässä siten lopullisesti yhden Euroopan historian synkimmistä lehdistä. Euroopasta tulee vihdoinkin rauhanoloissa yhtenäinen kokonaisuus, jonka jäsenillä on samat arvot, tavoitteet, hankkeet, säännöt ja toimielimet.

Mutta on sanomattakin selvää, että tällainen muutos kohti kolmenkymmenen jäsenen Eurooppaa edellyttää erilaista lähestymistapaa kuin viisikymmentä vuotta sitten kuuden maan aloittaessa Euroopan unioniin johtaneen prosessin.

Mutta minkälaista lähestymistapaa?

Eurooppa muuttuu, joten myös Euroopan unionin toiminnan, sääntöjen ja jopa tehtävien on muututtava.

Tämä muutoskyky on ollut Euroopan rakentamisen perustana jo viidenkymmenen vuoden ajan, ja nyt on Eurooppa-valmistelukunnan tehtävä ehdottaa Euroopan toimielinten ja politiikkojen mukauttamista ja uusimista.

Tätä varten sen on yksimielisesti annettava selkeitä vastauksia peruskysymyksiin, joita ovat muun muassa seuraavat kysymykset:

Kuinka toimivallanjako unionin ja jäsenvaltioiden välillä järjestetään?

Kuinka voidaan paremmin määritellä Euroopan eri toimielinten tehtävät?

Kuinka varmistetaan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus ja tehokkuus?

Kuinka vahvistetaan unionin legitiimiyttä?

Työskentelynsä päätteeksi valmistelukunta esittää vuoden 2003 aikana ehdotuksensa Eurooppa-neuvostolle, jossa unionin jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat säännöllisesti. Seuraava hallitustenvälinen konferenssi käyttää näitä ehdotuksia työnsä pohjana.





Lähteet :
Laekenin julistus
Perusoikeuskirja

Lisätietoja :
Kansalaismielipide
Euroopan unionin toimielimet
Euroopan unioni lyhyesti ja joidenkin lukujen muodossa